Lassila & Tikanojan (L&T) Senja Forsman-Katainen ja Kärcherin Vappu Vanhala vierailivat syyskuussa Pamarkin Greenline Podcastin studiolla.

Mielenkiintoisen keskustelun teemoina olivat CSRD-direktiivin mukanaan tuomat mahdollisuudet ja koko toimitusketjun voimin tehtävä vastuullisuusraportointi yritysten voimavarana. 

 

Mikä CSRD?

 

Vastuullisuusraportoinnin CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) jalkautetaan osaksi Suomen lainsäädäntöä vuoden 2024 aikana. 

Direktiivi merkitsee suurille yrityksille ja pörssiin listatuille pk-yrityksille entistä tarkempaa ohjeistusta eritasoisten päästöjen laskentaan ja raportointiin. Lue juttu: CSRD pähkinänkuoressa.

 

Katse Scope 3:een 

Monessa yrityksessä kiinnitetään CSRD:n myötä aiempaa tarkempaa huomiota niinsanottujen Scope 3 -päästöjen eli alihankkijoiden ja tavarantoimittajien päästöihin. 

Niin myös L&T:llä: podcast-jaksossa Forsman-Katainen kertoo, että Scope 3:n merkitys päästölaskennassa on havaittu CSRD-työn alettua yhtiössä kouriintuntuvasti. 

Koska vain 15 prosenttia konsernin kokonaishiilijalanjäljestä muodostuu 1.-2.-tason eli yhtiön omista ja ostettuun energiaan liittyvistä päästöistä, huomio kiinnittyy erityisesti muihin osiin, joissa syntyy leijonanosa kokonaisvaikutuksesta.

Myös Kärcherillä CSRD:n tuleminen on jättimäinen asia, Vanhala kertoo. Vaikka yhtiö onkin perheomisteinen eikä siten mukana direktiivin jalkautuksen ensimmäisessä aallossa, yritys toimii 80 maassa ja tytäryhtiöitä on noin 150. 

Kun tytäryhtiöt liitetään mukaan globaalin yhtiön kokonaispäästöjen tarkasteluun, tekemistä Scope 3:n ja koko toimitusketjun kokonaispäästöjen hahmottamiseksi riittää. 

 

Ytimessä aito tekeminen

 

Vanhala korostaa, että raportointi on lopulta vain raportointia: olennaisinta on kaikki se vastuullisuustyö, jota tehdään ja on jo vuosien saatossa tehty. 

CSRD:n voikin nähdä kannustimena aitoihin vastuullisuustekoihin, ei pelkkinä raportointia koskevina vaatimuksina.

Oikeista vastuullisuusteoista voidaankin podcast-vieraiden edustamien yritysten kohdalla puhua. Kärcherin tuotantolaitokset ovat vuodesta 2021 olleet hiilineutraaleja. Vuoteen 2025 mennessä hiilidioksidipäästöjä vähennetään 21 % ja vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on yli 40 %:n säästöt – absoluuttisesti: samaan aikaan tuotannon määrää kasvatetaan.

Vaikka tavoite onkin kunnianhimoinen, Vanhala kertoo, että se on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen asettamien raamien kanssa. Kärcherillä katsotaan, että tämän verran sen tulee vähentää päästöjään, jotta se tekee oman osansa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

 

Kiertotaloudesta totta yhteisellä otteella

 

Forsman-Kataisen mukaan L&T:llä puolestaan strategiana on tehdä kiertotaloudesta totta. Jätteenkäsittely nähdään materiaalinkäsittelynä ja kiertotalous tulevaisuuden saavutettavissa olevana liiketoimintamallina.  

Tavoite on energiatehokkuuden ja materiaalin kierron parantaminen ja siten koko maapallon kestävyyskyvyn mukainen toiminta. 

Forsman-Katainen korostaa, että kiertotalouteen liittyviä kysymyksiä ratkotaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Koko verkoston toiminta on otettava tarkasteluun, sillä jokaisen toimitusketjun jäsenen teot vaikuttavat aina seuraavaan palaseen.

 

Liiketoiminta kehittyy yhdessä tekemisen myötä 

 

Podcast-vieraat jakavat ajatuksen siitä, että yhdessä tekeminen voi luoda todellista liiketoiminnallista hyötyä. 

Yhteisen päästölaskennan ja siitä nousevien kestävyysteemojen kautta yritykset voivat löytää uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia pohjautuen esimerkiksi asiakkaiden vaatimuksiin. 

Kun asiakas voi viestiä tavarantoimittajalle tarpeistaan, saa valmistaja arvokasta syötettä vaikkapa vähemmän energiaa tai vettä käyttävien tuotteiden kehitykseen.

Päästölaskenta tarjoaa apua myös kustannusten kontrollointiin: kuluvien eurojen määrää voidaan vähentää esimerkiksi energiankulutuksesta tai pakkausmateriaalien käyttöä kontrolloimalla ja kierrätysmateriaaleja hyödyntämällä.

 

Logistiikkakumppani osana vastuullisuustekemistä

 

Podcastin haastattelijana toimiva Pamarkin Iikka Savonen teroittaa, että koolla olevat yritykset muodostavat kiinnostavan esimerkin vastuullisuusketjusta tai jopa vastuullisuuskollektiivista.

Kollektiivi alkaa toimittaja Kärcheristä ja sen alihankkijoista, kulkee logistisen kumppanin Pamarkin kautta ja päättyy lopulta asiakkaaseen eli L&T:hen ja edelleen L&T:n omiin asiakkaisiin.

Vanhala allekirjoittaa logistiikan huomioimisen merkityksen: jo senkin vuoksi, että Suomi on maantieteellisesti katsoen syrjässä, on tärkeää huomioida myös kuljetus ja jakelu osana ketjua ja sen vastuullisuuden kehittämistä.

 

Apuna Pamark Greenline

Vastuullisuuskokonaisuuden hahmottaminen ja raportoinnin haasteisiin vastaaminen on iso asia, jossa Pamark auttaa mielellään. 

Siitä, miten Pamark Greenline -vastuullisuusyhteistyö voi auttaa paitsi hahmottamaan koko toimitusketjun kokonaispäästöjä, myös viestimään vastuullisuusteoista ulospäin asiakkaille, voit lukea lisää täältä.