Tieto ohjaa Kaukokiitoa kohti päästöttömyyttä 

Yritykset valmistautuvat juuri nyt raportoimaan vastuullisuudestaan vääjäämättä lähestyvän CSRD-raportoinnin mukaisesti. Logistiikan huomiointi osana yrityksen ja koko konsernin päästölaskentaa on uuden direktiivin myötä välttämätön askel: vaikka yritys ei itse vastaisi tavarankuljetuksista, niistä syntyvät päästöt ovat olennainen osa päästölaskennan kokonaissummaa.

Kolmannessa Greenline Podcastin jaksossa studioon saapui Kaukokiidon teknologiat ja vastuullisuus -osa-alueen johtaja Samuli Toivonen, jonka kanssa käytiin kiinnostava keskustelu logistiikka-alan yrityksen tiedolla johtamisesta ja päästölaskennasta.

Kaukokiito on kaikkialla Suomessa toimiva kuljetusorganisaatio. Kaukokiitolaisia on kaksituhatta, ja heistä kolme neljäsosaa on ajoneuvojen kuljettajia Kaukokiidon tekemien kuljetusten määrä on päätähuimaava: ympäri Suomen maata kulkevia ajoneuvoja on yli tuhat ja lähetyksiä tehdään vuodessa noin neljä miljoonaa.

Toivosen mukaan Kaukokiidolla katsotaan, että vastuullisuus ja päästölaskenta linkittyvät vahvasti asiakaskokemuksen ja muutenkin yrityksen toiminnan kehittämiseen. 

Kaukokiidon lupaus on lopulta kuljettaa tavarat päästöttömästi perille. Se merkitsee hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Koska logistiikkayrityksen päästöttömyys ei ole kiinni vain Kaukokiidosta itsestään vaan myös esimerkiksi autonvalmistajista ja energiainfrastruktuurin kehityksestä, tavoite on kunnianhimoinen, mutta sitä kohti kuljetaan rohkeasti.

Teknologian kehittyminen ja modernin teknologian rohkea käyttöönotto on mahdollistanut tiedolla johtamisen kulttuurin omaksumisen Kaukokiidolla etenkin viimeisen kahden vuoden aikana, Toivonen kertoo.

Tiedolla johtamiseen liittyvään osaamiseen on panostettu: Kaukokiidon tiimistä löytyy aiheen kovatasoisia osaajia. Kun teknologia ja osaaminen ovat kunnossa, tietoon pohjautuen voidaan aidosti johtaa operatiivista toimintaa – myös päästölaskentaa ja päästöjen vähentämistä.

Kaukokiidolla huomio ei ole kuljetusajoneuvon päästöissä. Sen sijaan päästöjä ja niiden vähentämistä katsotaan yksittäisen lähetyksen päästöjen näkökulmasta, mikä vaatii tarkkaa dataa ja analyysia. 

Kun samassa autossa kulkee useita eri paketteja eri alkuperistä, laskenta ei ole yksinkertaista, Toivonen kuvailee. Sitä tukemaan on kuitenkin luotu jo raamittavaa standardointia.

Toivonen kertoo, että logistiikka-alalla tai yleisemminkin Suomen yrityskentällä tiedolla johtamisen haasteet liittyvät usein datan keräämiseen vaadittaviin järjestelmiin. Tiedon tulisi olla määrämuotoista ja tiedonkeruuseen käytettävän laitteiston tulisi soveltua käyttötarkoitukseensa aina tilanteen mukaan. 

Ensinnäkin katse on usein kuljetuskaluston vähäpäästöisyydessä. Valitun moottoriteknologian merkitys on suuri. Käytetäänkö sähkö- vai polttomoottoria tai yhdistelmäautoja?

Myös ihmisen käyttäytymisellä on suuri merkitys: ajotapamittauksilla selvitetään, miten kuljettaja ajaa ajoneuvoaan. Se liittyy paitsi ympäristöystävällisyyteen myös ajon turvallisuuteen. Ajotavalla voidaan vaikuttaa päästöihin kymmeniä prosentteja, ja ajon aikana kuljettaja saa ajotavastaan palautetta. Sen perusteella Kaukokiito myös palkitsee kuljettajia, Toivonen kertoo.

Yksi osa-alue on logistiikan tehokkuus. Kaukokiidolla halutaan varmistaa, että kun auto liikkuu, se liikkuu mahdollisimman täytenä. Tässä asiassa tiedolla johtaminen korostuu entisestään: järeä teknologia voidaan valjastaa tietomassan pyörittämiseen, sen automatisointiin ja ajon tehokkuuden optimointiin.

Lähestyvän CSRD-direktiivin mukaista raportointia Toivonen tarkastelee niin ikään tietojohtamisen näkökulmasta: oli raportointimalli mikä tahansa, kerättävä ja analysoitava data sen pohjalla on sama, jota muutenkin hyödynnettäisiin. Ensisijaisesti tietoa kerätään, jotta saavutettaisiin ymmärrystä kokonaistilanteesta – ei raporttia itseään varten.

Kaukokiito pyrkii ennen kaikkea siihen, että raportointi olisi mahdollisimman automatisoitua, eikä tietoa yksittäistä raporttia varten tarvitsisi kerätä käsin. Automatisoinnissa onkin Kaukokiidon tiedolla johtamisen tulevaisuuden näkymien ydin: tavoitteena on, että suurin osa tarvittavasta tiedosta syntyisi järjestelmissä automaatiolla.

Kun tieto on tasapäistettyä ja oikeaa, sitä voidaan hyödyntää moniin tarkoituksiin. Kaukokiidolla samalta pohjalta tehdään myös asiakkaille toimitettavat päästöraportit. Tästä on asiakkaalle suuri apu koko toimitusketjun päästöjen laskennassa.

Merkittävä keino vähentää kuljetusten hiilipäästöjä myös Pamarkilla on ollut Kaukokiito Bio -palvelu, jossa ajoneuvoihin tankataan uusiutuvaa dieseliä. Pamarkin Iikka Savonen kommentoi, että kun logistiikkatalo alkoi hyödyntää Kaukokiito Bio -kuljetuksia, niiden kohdalla pudotus oli 90 prosentin luokkaa. 

Toivonen perustelee uusiutuvan dieselin suurta vaikutusta hiilipäästöjen suuruuteen sillä, että siinä hiilipäästöt ovat jo kertaalleen vapautuneet ilmakehään. Kukin uusiutuvan dieselin tuottaja valmistaa tuotteen omalla tavallaan, mutta säästöt päästöissä voivat olla mittavia, 87 prosentista 92 prosenttiin. Kaukokiidolla on käytössä Nesteen valmistama uusiutuva diesel. 

Mukana podcast-jaksossa oleva Leo Breukers kiteyttää, että jos Kaukokiidon kaltaisessa yrityksessä pystytään hahmottamaan, miten kuljettaja ajaa autoa, miten reittejä ja kuormia voidaan optimoida ja käytetään lisäksi uusiutuvaa polttoainetta, käsissä on mainiot avaimet päästöjen vähentämiseen.

Kolmikko päättää podcast-keskustelunsa pohdintaan tulevaisuuden näkymistä ja vastuullisuuden kokonaisvaltaisuudesta. 

Voisi olla helppoa ajatella, että esimerkiksi sähköajoneuvojen käyttäminen tai robottien valjastaminen kuljetusten hoitamiseen olisi ehdottomasti tavoiteltavaa. 

Breukers nostaa kuitenkin esiin sähköautoihin liittyvän sosiaalisen vastuullisuuden kulman: vaikka sähköautot ovatkin käytössä vähäpäästöisiä, niiden akuissa käytettävän koboltin tuotantoon liittyy valtavasti ihmisoikeusrikkomuksia. Toivonen lisää, että myös ajoneuvon valmistamiseen liittyvät päästöt tulee huomioida osana sen kokonaisvaikutusten arviointia.

Kaukokiidon näkökulmasta vielä on matkaa automaattisiin robottikuljetuksiin, Toivonen kertoo. Suomessa ajo-olosuhteet vaativat vielä ihmisen mukanaoloa, ja lisäksi monimuotoisten ja -ulotteisten tavaroiden siirtely ja pakkaaminen on vielä koneille liian haastavaa.

Ei sovi unohtaa sitäkään, että ihmisen mukanaolo on myös tärkeä osa positiivista asiakaskohtaamista. Kuljettaja toimii yrityksen käyntikorttina – niin Kaukokiidon kuin Pamarkinkin. Kestävyys, sustainability, kattaakin Toivosen mukaan myös ihmisten hyvinvoinnin ja sen, että toiminta on jatkuvalla pohjalla myös ihmisen näkökulmasta.

Kaukokiidolla ajoneuvojen kuljettajilla on käytössään mobiiliohjelmisto, joka antaa proaktiivisesti ohjeita kuljetus- ja asiakaskokemuksen optimointiin. Siihen Kaukokiito tuleekin keskittymään myös tulevaisuudessa: hyödynnetään teknologiaa, joka mahdollistaa sen, että ihminen voi keskittyä siihen, missä ihminen on hyvä.

Lue täältä, miten Pamark Greenline -vastuullisuuskollektiivi auttaa yritystäsi hahmottamaan koko toimitusketjun päästöt Scope 1:stä 3:een sekä viestimään vastuullisuusteoista ulospäin!