EU-direktiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) lähestyy vääjäämättömästi. Se jalkautuu vähitellen Suomen yrityskenttään ja koskettaa suoraan tai epäsuorasti suurta osaa suomalaisista yrityksistä. 

Tässä jutussa kerromme, mihin yritysten tulee varautua, millä aikataululla, ja mitä hyötyä koko asiasta voi olla – niin globaalilla kuin liiketoiminnallisellakin tasolla!

Mikä direktiivi?

EU-direktiivi tarkoittaa lainsäädäntöohjetta: se kertoo, millä uusi lainsäädäntö tulee ottaa voimaan EU-jäsenmaassa.

Aiempi vastuullisuusraportoinnin direktiivi NFRD (Non-Financial Reporting Directive) oli askel kohti standardoitua vastuullisuusraportointia, mutta jätti lopulta yrityksille liikaa valinnanvaraa: se ei esimerkiksi sisältänyt vaatimuksia lukujen varmentamiselle.

CSRD palvelee paremmin sekä EU:ta että yrityksiä. Uudessa direktiivissä vaatimukset esitetään konkreettisemmin: siinä muun muassa

• kerrotaan selkeästi, mitä yritysten tarkalleen ottaen tulee raportoida
• otetaan huomioon liiketoimintaan liittyvät niin suorat kuin epäsuoratkin sekä “Scope 3” -tason päästöt
• annetaan tarkat ohjeet raportoinnin suorittamiseen, jolloin eri yritysten vastuullisuutta voidaan vertailla.

Scope 3:n hahmottamisen kamaluus ja ihanuus

Erityisesti CSRD kiinnittää huomion niinsanotun “Scope 3” -tason eli toimitusketjun alihankkijoiden päästöihin. Monissa tapauksissa ne saattavat vastata jopa 90 prosenttia yksittäisen yrityksen koko toimitusketjun päästöistä!

Monissa suurissa yrityksissä on jo aloitettu vastuullisuusraportoinnin saralla. CSRD:ssä otetaan kuitenkin kantaa myös luonnon monimuotoisuusvaikutusten arviointiin ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaan. Nämä saattavat yrityksille olla hyvin kartoittamatonta maaperää.

Iso kipukohta tulee monille olemaan myös koko toimitusketjun hahmottaminen ja tiedon saaminen ihan järjestelmätasolla: direktiivi koskettaa suoraan suuria yrityksiä, pankkeja ja rahoituslaitoksia, mutta myös välillisesti pk-yrityksiä, jotka eivät toimi tyhjiössä vaan ovat usein osa suurempien yritysten toimitusketjuja tai konserneja. 

Myös pienten yritysten kannattaa siis varautua siihen, että työn tai tuotteen tilaaja tulee pyytämään näkyvyyttä esimerkiksi omiin päästöihin.

Koska koko toimitusketjun läpinäkyvyys nousee CSRD:n myötä uudelle tasolle, tarjoaa se avaimet yrityksen vastuullisuuden tehokkaaseen johtamiseen. 

Tieto on kriittistä kaikille yrityksille, jotka haluavat tehdä dataan pohjautuvia vastuullisuuspäätöksiä, asettaa tavoitteita, kohdentaa toimenpiteet oikeisiin paikkoihin sekä arvioida niiden todellisia vaikutuksia. Tässä on mahdollisuus aidosti vastuullisemman liiketoiminnan kehittämiseen!

CSRD:n aikajana

CSRD on jo hyväksytty EU-tasolla, ja näin sen jalkautus etenee Suomessa:

• 2024: CSRD otetaan osaksi Suomen kirjanpitolakia,  tilintarkastuslakia ja rikoslakia (jotta puutteellisesta raportoinnista voidaan myös rangaista). 
• Kevät 2025: Ensimmäiset CSRD:n mukaiset raportit suurilta yrityksiltä*, jotka ovat jo raportoineet aiemman NFRD-direktiivin mukaisesti. 
• 2026: Kaikkien suurten yritysten, mukaan lukien pörssiyhtiöiden, ensimmäiset CSRD-raportit.
• 2027: Pörssiin listattujen pienten ja keskisuurten yritysten ensimmäiset raportit.
• 2029: EU:n ulkopuoliset yritykset raportoivat ensimmäisen kerran CSRD:n mukaisesti.

*EU:ssa yritys luokitellaan suureksi, jos kaksi kolmesta vaatimuksesta täyttyy: (1) keskimääräinen työntekijämäärä on 250; (2) nettoliikevaihto on 40 miljoonaa euroa ja/tai (3) taseen loppusumma on 20 miljoonaa euroa.

Kuten aiemmin kerroimme, osana suurten yritysten toimitusketjuja toimivia yrityksiä ja niiden tytäryhtiöitä CSRD–raportointivelvollisuus tulee koskettamaan epäsuorasti.

Kääritään hihat!

CSRD:n avulla luodaan siis läpinäkyvyyttä todelliseen ympäristöystävällisyyteen ja kuljetaan kohti tehokasta vastuullisuuden johtamista.

Kukaan ei ole täydellinen heti, mutta viimeistään nyt on lähdettävä liikkeelle etenkin yrityksissä, joita direktiivi koskettaa suoraan. Lue lisää CSRD:stä esimerkiksi EU:n omilta sivuilta.

Yksin ei myöskään tarvitse jäädä. Lue täältä, miten Pamark Greenline -vastuullisuuskollektiivi auttaa yritystäsi hahmottamaan koko toimitusketjun päästöt Scope 1:stä 3:een sekä viestimään vastuullisuusteoista ulospäin!